SUMMER

sunnuntai 13. elokuuta 2017


















Hieman lyhyeksi jääneen kesäloman pelastus oli pikainen mökkireissu Kouvolaan.
Kaveri heitti tiistaina puoliläpällä, että olisinko halunnut lähteä landeilemaan ja niinpä nappasin bikinit sekä lökärit kassiin ja hyppäsin junaan - Extempore reissut on parhaita.
Hän tosin unohti mainita, että mökki on saaressa, joten pinkeessä pitkässä kesämekossa veneeseen kapuaminen oli näkemisen arvoinen suoritus.
Olin varma, että joko majava vilahtaa, tai mekko repeää perseestä, ennen kuin ollaan perillä.

Pääsin myös vuosien tauon jälkeen mustikkametsälle. Kun olimme soutaneet vastarannalle, vetäneet jalkaan kumpparit ja napanneet ämpärit kainaloon, alkoi sataa kaatamalla. Ilma oli kuuman kostea, vaatteet litimärät ja näytin ihan hattivatilta vain silmien vilkkuessa hupun alta - nauratti ja teki mieli tanssia.
Mutta metsästähän ei lähdetä, ennenkuin ämpäri on täys!

Vaikka vettä tuli ajoittain, kuin esterin perseestä, oli ihanaa pötkötellä pienessä mökissä, järven rannalla ja kuunnella sateen rummutusta.  
Grillattiin, saunottiin ja käytiin jopa uimassa viitisen kertaa, joka on tältä vilukissalta aika huikea saavutus. Vaikka se toki tapahtui enemmän tai vähemmän omasta suostumuksesta, kiljuen ja kannettuna, lasketaan se kai silti mukaan. 
Rakkautta riitti jaettavaksi, kun seurana oli kaksi nelijalkaista karvaista töpselikärsää. Olen aina ihastellut Weimarien ilmeikkäitä nassuja, mutta viimeistään nyt nuo hönöt vei sydämen.

SaveSaveSaveSaveSaveSave

LOMA PERUTTU

maanantai 7. elokuuta 2017




Edellistä postausta oli tarkoitus seurata monta kuvantäytteistä reissupostausta, pina colada-drinksuineen ja palaneine perskannikoineen, mutta..
En olisi vielä kuukausi sitten osannut aavistaakaan, että sinä päivänä, kun niin palavasti odotettu kesälomani alkaisi ja lentokone ottaisi nokan kohti lämpöä, en olisi itse kyydissä.

En muista koskaan olleeni niin kipeä. Tulirokko, angiina, kuume, oksentelua ja kaupanpäälle vielä ihonalaisen kudoksen tulehdus, joka teki kävelystä kivuliasta ja istumisesta mahdotonta.
Olin ensin saanut väärän diagnoosin, jonka takia tulehdus ehti edetä viiden päivän ajan, ennen ongelman laajuuden selviämistä. 
Huvittavinta oli, että ensimmäinen lääkärini totesi minulle maanantaina, että eihän sinulla ole mitään hätää, tulet olemaan täysin terve perjantaihin mennessä.  Haha - ei muuten naurattanut perjantaina!

Koska viikonlopulla tulehdus oli jo levinnyt kiitettävästi, alue muuttunut violetin kurkertavaksi ja kivikovaksi, sain lähetteen naistenklinikalle, jossa pöpö-bingo vihdoin ratkesi, kahden hoitsun ja parin lääkärin avustuksella.
Oli onni onnettomuudessa, sillä jo illasta vapautui kotihoidosta paikka, joten minulle iskettiin kanyyli käteen ja passitettiin kotiin. 
Viiden päivän, neljäntoista hoitsukäynnin, viiden verikokeen ja laittoman monen netflix-jakson jälkeen sain vapaudut vankilasta-kortin ja siirryin suonensisäisistä antibiottinappeihin. 

Otin ensitöikseni kyydin äidilleni, maalle. Makasin laiturilla ja katselin taivaalla lipuvia hattarapilviä, huljuttelin varpaitani viileässä vedessä ja hengittelin raitista ilmaan urposti hymyillen.
Hassua, kuinka noinkin pieni koettelemus saa arvostamaan arkisia, hölmöjä asioita. 
Olisin voinut itkeä ilosta, kun pystyin vihdoin itse pesemään tukkani, avaamaan hillopurkin (!) ja nyt kolme viikkoa sairastumisesta, kävelemään ilman kipuja. Tulehtunut aluekin on päivä päivältä pienempi.
Kokemus opetti kyllä kantapään kautta sen, että terveys ennen kaikkea. Ja vaikka se kuinka sillä hetkellä ottaisi päähän, niin lentoja tulee ja menee - mikään raha ei korvaa terveyttäsi!


Pakko vielä hehkuttaa ja kiittää naistenklinikan super symppistä henkilökuntaa avusta. Tuollaisia timantteja hoitoala tarvitsee. Kiitos! 💕

AURINKOLOMAN SURVIVAL KIT

tiistai 11. heinäkuuta 2017







Lumene Instant Glow Sävyseerumi
Tasoittaa kevyesti ihon sävyä, antaen sille upean hehkun/kuulauden. Mahtava vaihtoehto, jos haluaa kesäkuumalla unohtaa peittävät pakkelit, näyttämättä ihan pystyyn kuolleelta. 
En malta odottaa, että pääsen testaamaan tätä, kunhan saan reissussa vähän väriä naamavärkkiin! Tököttiä saa kahdessa eri sävyssä - Light ja Dark. 
Tämä ei tarvi kaverikseen, kuin suolan kihartaman tukan ja avot - freesi kesälookki on valmis!

Mossa Vitamin oil cocktail
Ihoa uudistava, 10 erilaista kasviöljyä sisältävä tiiviste kosteuttaa kuivaa ihoa ja jättää sen ihanan pehmeäksi ja elastiseksi. Levitän kasvoille aamuin ja illoin - sopii myös meikin alla käytettäväksi. :)
Siskoni ja äitini vannovat myös tämän tökötin nimeen, joten ei suinkaan mikään turha tuote.

The Body Shop Pinita Colada body butter
Se on takaisin! TBS:n herkullisen tuoksuinen kausituote. Todella kosteuttava, aavistuksen kevyemmästä koostumuksestaan huolimatta. 
Tätä hamstrasin viime kesän lopulla purkki tolkulla kaappiin, kun tiesin sen myynnin loppuvan. Must have reissurasva! 
Värikin pysyy paljon pidempään, kun muistaa rasvailla ruumista.

Batiste kuivashamppoo
Kun haluaa kevyttä tuuheutta, freesta kuontaloa tai pidentää mopin pesuväliä. 
Olen kova lotraamaan rasvoilla, mutta herkkä päänahka ei salli päivittäin jynssäämistä, joten tämä pelastaa liimaletin kesän. 

Hawaiian Tropic Air Soft Face 
Hyvän tuoksuinen, kevyt ja nopeasti imeytyvä 30 suojakertoimellinen aurinkovoide kasvoille, joka käy myös pakkelin alle. 

Nivea aurinkoöljy
Reissussa ei kannata unohtaa aurinkosuojaa. Nivean aurinkoöljy suojaa, kosteuttaa ja jättää ihon kauniin hehkuvaksi ilman epämukavaa lähmäistä tunnetta.
Kotimaassa menen parikymppisellä, mutta värin ollessa tänä kesänä luokkaa twilight, lähtee reissuun suosiolla spf 30. 

Mitkä on teidän kesän lempparit? 

SIZE DOESN'T MATTER

lauantai 1. heinäkuuta 2017




-Ota nyt vähän lisää, että saat vähän lihasta luiden ympärille.
-Eihän sulla ole edes muotoja.
-Sulla on ainakin varaa syödä, kun oot tuollainen kukkakeppi.
-Kattokaa, mikä luuranko!
-Kyllä naisella pitää olla jotain, mistä ottaa kiinni.
-Näytät ihan siltä, että hyvin se ruoka tulee ylös joka aterian jälkeen..

Siinä muutamia minulle päin naamaa osoitettuja kommentteja, jotka jääneet vuosien saatossa mieleen.

Kävin pari viikkoa sitten ulkona tanssimassa, kun eräs ihana neitokainen tuli yhtäkkiä juttusille.
"Mikä on sun salaisuus, urheiletko paljon, vai onko sulla geeneissä? Näytät tosi hyvältä, sellaiselta terveeltä, mutta sulla on muodot juuri oikeissa paikoissa. Kerro miten mä voin näyttää yhtä hyvältä"
Olin niin otettu, että teki mieli ottaa kiinni ja rutistaa, mutta en kehdannut. Hänellä ei todennäköisesti ollut hajuakaan, kuinka paljon hänen kommenttinsa minulle merkitsi.
Olin niin häkeltynyt, että näin jälkeenpäin harmittaa hirveästi, etten tajunnut siinä hetkessä edes kertoa hänelle, kuinka upealta hän itse näytti!
Kamalaa oli myös tajuta se tosiasia, että useimmiten ne viittaukset omaan kokoon ovat tosiaan olleet niitä ikävemmän puoleisia, joten positiivisiin kommentteihin reagoiminen on edelleen hiukan kömpelöä opettelua.
Mutta miksi? Miten on mahdollista, että niin monelle naiselle se negatiivinen kommentti on tutumpi, kuin se kehu?

On ihmisiä, jotka joutuvat tekemään töitä naama irveessä, että saisivat vaa'an viisareita edes värähtämään ylöspäin, kun taas jotkut nappaavat sen kilon jo kakkubuffetin ikkunan nähdessään. Toki elämäntavoilla on väliä, mutta hyvin usein se on kiinni myös sinusta riippumattomasta asiasta, nimeltä geenit.
Luulisi jo vuonna 2017 ihmisten ymmärtävän, että ihmisiä on niin erikokoisia, kuin erinäköisiäkin,eikä sitä ole järkeä lähteä vertailemaan/arvostelemaan.
Se on rikkaus. Kuinka tylsää olisikaan, jos joka pirun ihminen olisi samasta muotista?
Olit sitten iso, pieni, pyöreä, vihreä tai punainen, ei se oikeuta ketään mollaamaan sinua, saati anna oikeutta sinun arvostella muita.
Nykymaailma ja some tuntuu muutenkin aiheuttavan pelottavan paljon ulkonäköpaineita, joten naisten pitäisi ennemminkin kannustaa toisiaan ja pitää yhtä, kuin arvostella toisiaan, kuin elämä olisi jotain pirun kilpailua!
Ja mikäli joku perustelee muiden haukkumisen sillä verukkeella, että "se nyt vain on mun mielipiteeni", niin sen mielipiteen voi jemmata sinne missä aurinko ei paista. Asiallinen kritiikki on asia erikseen, mutta kannattaa aina miettiä, että miltä itsestä tuntuisi vastaava kommentti, ennenkuin lähtee suutaan avaamaan tai painamaan lähetä-nappia.

OPERAATIO GRAN CANARIA

torstai 8. kesäkuuta 2017












Näin harmaana kesäiltana, kun vesipisarat rummuttelee ikkunalautaan, on hyvä fiilistellä hetki eilisen energistä valoa ja aurinkoisia räpsyjä.
Värikkäitä kuvia pällistellessä saattaisi jopa hetken luulla, että palmut heijaa reggaen tahtiin ja lämmin tuuli heiluttelee säärikarvoja, mutta ei tällä kertaa päästy vielä Ullanlinnaa pidemmälle.

Kuvien mekosta on tullut tämän kesän lempparivaatteeni. Minähän olen tunnetusti all black everything-tyyppiä, kun puhutaan rytkyistä, mutta tämä on kai se "värikäs" poikkeus, joka vahvistaa säännön. Varmaan ensimmäinen tummansininen vaatekappaleeni ikinä?
Etsin viime kesänä sopivaa punaista nahkarotsia kissojen ja koirien kanssa, kun tuon nähdessäni muistan vain miettineeni, kuinka hyvin se sopisi sen tulevan unelmatakkini kaveriksi.  Jota en muuten ole tähänkään päivään mennessä vielä löytänyt, mutta pitäähän sitä olla tavoitteita.

Facebookin eräässä ryhmässä tuli pari päivää taaksepäin keskustelu vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Lurittelin sinne pitkät litaniat omista ajatuksistani ja sainkin pian viestiä eräältä blogimaailman tutulta, jonka kanssa juorutessa onkin hurahtanut yömyöhään viimeiset pari iltaa - eikä tämäkään näemmä poikkeus, kun kello huutelee taas yli kahtatoista. :D
Aina yhtä ihana huomata, miten joidenkin kanssa vain juttua riittää ja kuinka yllättävän helppoa on jakaa kokemuksiaan, sekä purkaa mieltään "tuntemattomalle".. 
Yhtenä hetkenä saattaa keskustelun aiheena olla jotain kuolemanvakavaa ja seuraavassa hetkessä jo jotain niin hauskaa, että housuun meinaa lirahtaa lusikallinen.